Asuuko sinussa armoton suorittajatyyppi?

Posted on syyskuu 16, 2020Kommentit pois päältä artikkelissa Asuuko sinussa armoton suorittajatyyppi?

Meille herkille on ominaista se, että olemme kunnollisia ja tunnollisia. Haluamme tehdä parhaamme tilanteessa, kuin tilanteessa ja olemme aina parantelemassa tekemisiämme. Aina se ei johdu siitä, ettemme ole tyytyväisiä tulokseen vaan siksi, että näemme, että tulos voisi olla vieläkin parempi.

Tämä ominaisuus ei ole ollenkaan huono silloin, kun se pysyy hallinnassasi, mutta mitä tapahtuu, kun huomaat viilaavasi ja parantavasi loputtommiin tai otat jatkuvasti uusia tehtäviä tehdäksesi, vaikka tunnet jo sisimmässäsi, ettei sinulla oikeastaan ole voimia tähän.

Oletko kenties armoton suorittajatyyppi, joka on herkkyytensä vuoksi rakentanut itselleen suojakuoren, joka saa sinut suorittamaan tehtävää kuin tehtävää, koko elämää?

Asuuko sinussa armoton suorittajatyyppi?

Herkkä ihminen, joka on elämässään saanut negatiivista palautetta herkkyydestään on voinut rakentaa itselleen suojakuoren, jonka avulla hän ikäänkuin salla aitoja tunteitaan ja minuuttaan. Nämä suojakuoret voivat ilmetä rooleina, käyttäytymismalleina, tapoina ja naamioina.

Kaikilla ihmisillä on jonkinlainen suojakuori, mutta me herkät tarvistemme sitä enemmän, jotta voisimme suojautua ympäristöltämme, silloin kun koemme sen rasittavana tai vahingollisena itsellemme.

Suojakuori sinäänsä voi olla hyvä, mutta ajan myötä siitä voi tulla rasite, joka rajoittaa ja kuormittaa.

Kun huomaat olevasi armoton suorittajatyyppi, olet varmaankin kokenut elämäsi aikana, että tämä toiminta on sinussa, se on vahva sisäinen ohjautuvuus, jota et ehkä aina osaa hallita.

Oletko koskaan miettinyt, mikä saa herkän suorittamaan?

Elämme suorituskeskeisessä kulttuurissa ja tämä vallitsee niin koulussa kuin työelämässä. Herkälle ihmiselle tämä on jo itsessään uuvuttavaa ja moni lähtee ikäänkuin huomaamattaan mukaan tähän elämäntyyliin. Kun elämää yrittää elää valtavirran mukana, voi lopputulos olla se, että olet jatkuvasti ylivirittynyt tai jatkat jaksamisesi rajoilla.

Todennäköisesti olet ottanut kantaaksesi suorittajan suojakuoren jo lapsuudessasi. Olet oppinut tietyn roolin ja käyttäytymismallin, jonka avulla olet kokenut selviytyväsi ja tulevasi hyväksytyksi. Tämä voi kuitenkin viedä sinulta aivan valtavasti energiaa ja lopulta huomaat että olet kadottanut omat rajasi.

Suoriutuminen ja suorittaminen ovat kaksi eri asiaa. Voit suoriutua tehtävistä ja asioista ja lopputulos on sitä mitä pitääkin. Suorittaminen puolestaan on sitä, että otat tehtäväksesi asian johon panostat kaikkesi, se ei tuo sinulle hyvää oloa vaan jatkat tehtävääsi hampat irvessä, koska näin pitää tehdä. Suorittaminen ei anna, se vain ottaa sinulta voimavaroja.

Joskus me herkät innostumme liikaa jostain asiasta ja huomaamattamme alamme suorittamaan tätä asiaa ja jatkamme vaikka se alkuun innostusta aiheuttava asia olisikin jo alkanut maistua puulta. Me emme huomaa ajan kulua ja sitä, että emme ole syöneet kunnolla, nukkuneet kunnolla ja olemme jo saattaneet jättää kaiekn muun elämässämme huomioimatta, koska pitää saada jokin asia tehtyä ja täydelliseksi.

Miten oman suorittajatyypin saa hiljennettyä silloin, kun voimat alkavat loppumaan?

Suorituminen itsessään ei ole huono asia. Huonoksi se muuttuu silloin, kun siitä tulee suorittamista, kun tunnet ettei sinulla oikeastaan ole voimavaroja tai kun huomaat suorittavasi kaikessa mitä teet, suoritat elämää.

Jos huomaat olevasi armoton suorittajatyyppi ja voimavarasi ovat loppumassa sen vuoksi olisi tärkeää saada armottomuus itseään kohtaan hallintaan. Se, että piiskaat itseäsi ei ole kenellekkään hyväksi ja voit huomata, että voimasi ovatkin täysin lopussa, olet uupunut ja et enää saa palasia pysymään kasassa.

Se, mitä voit tehdä tilanteissa, joissa voimasi alkavat suorittamisen vuoksi loppumaan on se, että ensinnäkin pysähdyt miettimään, mitä oikein suoritat.

Kun pysähdyt miettimään, miksi suoritat voit samalla kysyä itseltäsi, onko sinun suorittamisesi aiheellista. Olisiko mahdollista, ettet annakkaan tälle asialle kaikkea energiaasi ja aikaasi. Voisiko sen tehdä erilailla, vähemmällä pakonomaisella puurtamisella, voisiko asian tehdä helpommin tai niin, että se tuottaa sinulle iloa ja hyvänolon tunnetta?

Ennenkaikkea, sinä herkkä rakas suorittajatyyppi, ole armollisempi itseäsi kohtaan. Anna itsellesi lupa taukoihin, anna itsellesi lupa tehdä asiat rimaa hipoen, joskus sekin on jo riittävän hyvä.

Kerro itsellesi, että olet riittävä ja rakastettava, vaikka et aina pystyisikään enempään. Se, mitä sinä saat aikaiseksi ei ole sama, kuin se mitä sinä olet.

Kiitos, että luit kirjoitelmani, Asuuko sinussa armoton suorittajatyypppi. Jos haluat voit käydä lukemassa aikaisemman kirjoitukseni, Onko pakko suorittaa, jos ei jaksa, TÄSTÄ