Herkkyys ei ole diagnoosi eikä sairaus

Posted on tammikuu 24, 2020Kommentit pois päältä artikkelissa Herkkyys ei ole diagnoosi eikä sairaus

HSP on lyhenne sanasta highly sensitive person, käsite, jonka amerikkalainen psykologian tohtori, Elaine Aron nimesi luonteenpiirteelle, jota hän on tutkinut 1990- luvulta lähtien.

Koska nimike ja tieto tästä luonteenpiirteestä on verrattain uutta ja vieläkin monelle tuntematonta, moni herkkä on voinut saada virheellisen diagnoosin oireilleen tai ainakin sairautta on epäilty.

On olemassa yhtäläisyyksiä HSPn ja monen diagnosoitavan sairauden välillä.  kuten ADHDn, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriön kanssa. Kuitenkin eroavaisuudet ovat ne, jotka ratkaisevat, ja niitä on aina enemmän herkkyydessä, kuin diagnosoitavassa sairaudessa.

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, herkkyys on luonteenpiirre/ personallisuuspiirre, ei sairaus, diagnoosi tai merkki psyykkisestä voinnista. Mutta kuitenkin niin moni luule näin, mutta miksi?

 Miksi moni luulee, että herkkyys on sairaus tai diagnoosi

Moni tietämättään herkkä on voinut miettiä, mikä hänessä on vikana, kun ei tahdo jaksaa samoin, kuin muut ihmiset ympärillään.

Kun muut tuntuvat jaksavan mitä vain ja porskuttavat menemään moni herkkä ja etenkin tiedostamattaan herkkä voi itsekin alkaa epäillä sairastavansa jotain diagnosoitavaa sairautta.

Elaine Aronin tutkimuksen mukaan me herkät olemmekin erilasia monessa mielessä. Me emme etsi asioihin ja tilanteisiin nopeita ratkaisuja, olemme herkkiä kaikelle ympärillämme olevaan ja tapahtuvaan.

Me työstämme ja arvioimme kaiken ympärillämme, emme ota suuria riskejä ja pidämme aina huolta ympärillämme olevasta laumasta. Elaine on myös havainnut, että tätä luonteenpiirrettä esiintyy myös eläimissä.

Herkkyys ei siis ole mikään erillinen sairaus tai diagnoosi, vaan synnynnäinen ja perimästä saatu luonteenpiirre, joka voi esiintyä joko introverteilla (sisäänpäin suuntautuneilla), extroverteilla (ulospäinsuuntautuneilla) tai ambiverteilla (sisään- ja ulospäinsuuntautuneilla) henkilöllä.

Tämä on voinut aiheuttaa monia sekaannuksia, koska esimerkiksi ADHD diagnoosi voikin juuri olla extroverteilla herkillä esiintyvää elämyshakuisuutta, aktiivisuutta ja jännityksen etsintää.

Onneksi nykyään on kuitenkin aloitettu erityisherkkyyden geenitutkimus vaikkakin ne ovat hyvin rajoitettuja ja osin myös kiistanalaisia. On myös identifioitu yksi geeni: 5-HTTLPR, jota epäillään herkkyys- geeniksi.

Tämä geeni on aikaisemmin assosioitu suoraan masennuksen syntyyn ja tutkijat ovat tällä hetkellä asiasta erimielisiä. Elaine Aron, uskoo, että geenin masennus yhteisyys on tulkittu väärin, koska masennuksesta kärsivissä henkilöissä erityisherkät ovat ylimitoitettuja.

Tutkijat ovat myös löytäneet samaisen 5-HTTLPR geenin yhteyden aivojen korkeaan aktiviteettiin paikassa, jossa tietoisuus, emotionaalinen tietoisuus ja pohtimiskyky sijaitsee. Nämä löydökset taas korreloidaan herkkyyteen.

Elaine Aron toivookin nyt, että geeni todellakin on herkkyys geeni, joka tukisi hänen aikaisempia tutkimuksiaan.

Mikä erottaa herkkyyden sairaudesta

Kuten diagnosoitavissa sairauksissa, myös herkkyys sisältää erilaisia ”oireita”, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa virheelliseen sairauden epäilyyn. Nostan nämä esille, koska mielestäni kaikkien tulisi tiedostaa, mikä on mitäkin.

  • Herkkyyden ja autismin/ aspergerin välillä yhtäläisyyksiä ovat esimerkiksi aistiherkkyys, vetäytyminen omiin oloihin ja varovaisuus sosiaalisissa tilanteissa.

Kuitenkin herkkä ihminen osaa lukea tilanteita ja tunnetiloja ja on usein varustetttu vilkkaalla mielikuvituksella.

  • Herkkyyden ja adhd/add välillä löytyy myös yhtäläisyyksiä, kuten levottomuus ja stressaantuminen ylivirittäytyneenä, joka ilmenee keskittymisvaikeuksina, unohteluna ja alisuorittamisena.

Herkän ollessa rauhallisessa tilassa ja tasapainossa itsensä kanssaan, hän kuitenkin on keskittyvä, levollinen ja kykenee viemään asiat loppuun saakka.

  • Herkkyyden ja masentuneen henkilön yhteisiä piirteitä ovat usein asioiden syvällinen pohtiminen, asioiden ylianalysointi, tunteellisuus ja itkuherkkyys.

Herkkä on kuitenkin useimmiten myös elämänhaluinen ja hän pärjää arjessaan vaikkakin mieliala voi muuttua nopeastikin tilanteiden mukaan.

  • Herkkyys ja kaksisuuntainen mielialahäiriö saavat yhteisiä piirteitä molemmissa esiintyvien intensiivisyyden, luovuuden ja tunteiden voimakkuuden ja kiihkeyden mukaan.

Herkkyys on kuitenkin koko elämän kestävä tila, joka ei aiheuta muutoksia persoonallisuudessa tai käyttäytymisessä. Tämän lisäksi herkkä osaa suunnitella seikkailunsa eikä riskikäyttäytymistä ilmene normaalia enemmän.

  • Herkkyys ja ahdistuneisuushäiriö eroavat siinä, että herkkyydestä johtuva ahdistus ja huoli harvemmin hallitsee tai häiritse normaalia elämää.Yhtäläisyyksiä ovat huolehtiminen, murehtiminen ja pohdiskelu.

Tärkeää on tiedostaa se, että joskus kyse voi olla molemmista, niin luonteenpiirteestä, kuin sairaudesta.

Tarkoituksenani ei missään nimessä ole saada ketään epäilemään saamaansa diagnoosia, vaan nostamaan esille herkkyyden ja sairauksien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

Sekä painottaa sitä, että HERKKYYS EI OLE SAIRAUS.