Onko henkinen kasvu tarpeellista vai pelkkää huuhaata?

Posted on kesäkuu 17, 2020Kommentit pois päältä artikkelissa Onko henkinen kasvu tarpeellista vai pelkkää huuhaata?

Tänä päivänä puhutaan paljon henkisestä kasvusta ja suhtautuminen siihen on monenlaista. Toisille tämä on, kuin saisi uudet silmälasit, joiden avulla maailman näkee uudessa valossa ja paljon kirkkaammin. Toisille se taas on täyttä huuhaata ja hölynpölyä.

Miten sinä suhtaudut henkiseen kasvuun? Oletko sitä mieltä,että ihmisen kuuluu pysyä ”ruodussaan” vai kaipaatko sinäkin uusia silmälaseja, joiden avulla opit näkemään itsesi ja maailman uudella tavalla?

Onko henkinen kasvu tarpeellista vai pelkkää huuhaata?

Jokaisessa kulttuurissa on omat normit ja arvot joiden mukaan toimitaan. Nämä toimintatavat voivat olla monelle täysin itsestäänselviä ja niitä noudatetaan sen kummemmin kyseenalaistamatta. Tämän lisäksi meillä on sukuja, perheitä ja työyhteisöjä, joissa kaikissa on omat arvot ja normit sekä toimintatavat.

Eniten henkinen kasvu mielestäni koskettaa suvun ja perheen sekä ystäväpiirien arvoja ja normeja. Kun itse lähdet henkisen kasvun tielle, huomaat usein, ettei ympärillä olevat ihmiset pysy mukana muutoksessasi. He voivat suhtautua siihen negatiivisesti ja jopa sanoa suoraan, että se, miten olet allkanut muuttumaan ei ole sinulle hyväksi. Olet muuttumassa joksikin, mitä he eivät osaa käsitellä.

Mutta onko se, että avaa silmänsä ja kyseenalaistaa ympärillään vallitsevat normit ja arvot huono asia? Eikö ole terveellistä, että kyseenalaistaa asioita eikä vaan hyväksy kaikkea, sitä sen kummemmin ajattelematta tyyliin ”näin on aina toimittu, miksi minkään pitäisi muuttua”.

Onko huuhaata se, että opettelee olemaan parempi ihminen itselleen ja toisille? Tai se, että opettelee näkemään maailman uudessa valossa takertumatta katkeruuteen tai vihamielisyyteen?

Mitä henkinen kasvu tarkoittaa yksilölle?

Henkinen kasvu on mielestäni ensisijaisesti sitä, että huomaa olevansa yksilö toisten joukossa. Se on sitä, ettei enää anna toisten ihmisten päättää siitä, miten sinun kuuluu olla ja toimia. Henkinen kasvu on myös sitä, että päästää irti omista aikaisemmista uskomuksistaan ja ennenkaikkea sitä, että hyväksyy itsensä sekä toiset ihmiset sellaisena, kuin he ovat, yrittämättä muuttaa heitä miksikään.

Henkinen kasvu on sitä, että ymmärtää, ettei koskaan voi muuttaa ketään muuta, kuin itseään.

Tälle polulle lähteminen ei kuitenkaan ole koskaan helppoa ja tulet kompuroimaan matkallasi monet kerrat. Joudut epämukavuusalueelle enemmän kuin kerran ja ihmettelet, miksi lähdit tälle matkalle itseesi. Näinä hetkinä sitoutumisesi kasvuun mitataan. Jos et ole sydämelläsi mukana muutoksessa, et tule pääsemään eteenpäin.

Jossain vaiheessa matkaa tulet kamppailemaan oman egosi kanssa. Se huutaa suoraa huutoa, kun se joutuu antamaan valtansa sydämellesi ja mielellesi. Ego on se, joka haluaa, että olet menestynyt, saat arvostusta tittelisi tai suoritustesi vuoksi. Sille materia ja kunnia on polttoainetta. Henkisen kasvusi vuoksi sinulla ei ole näille enää samanlaista tarvetta. Voit toki menestyä ja olla arvostettu, mutta se ei enää määritä sinua tai sitä mitä olet, koska olet löytänyt todellisen itsesi.

Miten sinun henkinen kasvusi voi vaikuttaa elämääsi?

Kun olet lähtenyt henkisen kasvun tiellesi, tulet huomaamaan, että se muuttaa koko maailmasi. Kun keskityt muiden sijaan itseesi ja muokkaat omaa elämääsi sen mukaiseksi, että voit hyvin, on helpompi myös päästää irti menneisyydestään.

Henkiseen kasvuun keskittymällä on myös anteeksi antaminen mahdollista, kun oivallat sen, että jokainen on vastuussa ainoastaan omista tekemisistään ja että jokainen toimii oman ymmärryksensä mukaisesti, voi lopettaa syyllistämisen.

Meillä jokaisella on ihmisiä ympärillämme, joiden koemme toimivan väärin meitä vastaan. Kun et enää anna tämän sinuun vaikuttaa ja pyrit tietoisesti pois tällaisten ihmisten seurasta, voi heti paremmin henkisesti.

Aikoinaan yksi opettajani on jättänyt minuun lähtemättömän vaikutuksen, kun hän sanoi, ettei suuria juhlapyhiä kannata pilata sillä, että viettää ne ihmisten kanssa, joiden kanssa ei tule toimeen, olkoon he sitten sukua tai ei.

Silloisessa elämässäni tämä tuntui hurjalta. Miten voit päättää, ettet vietä esim. juhannusta sukusi tai perheesi kanssa, jos se on aina ollut tapana viettää niin. Miten voit tehdä sen päätöksen, että pyrit poistamaan ihmiset, jotka eivät ole sinulle hyväksi elämästäsi?

Kun vihdoin ymmärrät sen, ettei meidän kenenkään tarvitse alentua kohteluun, jonka seurauksena tunnemme itsemme riittämättömiksi, huonommiksi tai vääränlaisiksi, saat uudenlaista voimaa. Kun kysyt itseltäsi kysymyksen, olisiko tämä henkilö elämässäni, jos emme olisi sukua keskenämme, saat vastauksen siihen, onko suhteenne terveellä pohjalla.

Henkinen kasvu on vasuun ottamista omasta oikeudestaan tulla hyvin kohdelluksi. Se on vastuunottoa siitä, ettemme anna toisten ihmisten sanomisten tai tekojen enää havoittaa meitä. Henkinen kasvu on myös sitä, että hakeudumme sellaisten ihmisten pariin, joiden kanssa meillä on hyvä olla.

Henkinen kasvu on tavallaan aikuistumista, mentaalista aikuistumista, jossa huomaa olevansa vastuussa ainoastaan omista sanomisistaan ja tekemisistään.

Jos huuhaata on se, että ottaa vastuun itsestään ja antaa toisten ihmisten ottaa vastuun omista tekemisistään, on se ainakin hyväntahtoista huuhaata. Jos henkinen kasvu saa sinut käymään läpi omat arvosi ja sen, miten toimit toisia kohtaan on se mielestäni tarpeellista.

Kun pääset sinuksi itsesi kanssa ja sinun on hyvä olla tässä ja nyt. Kun olet päästänyt irti turhasta katkeruudesta, vihasta ja kateellisuudesta. Kun olet antanut armoa itsellesi ja huomannut olevasi riittävä juuri tuollaisena. Kun et enää ota vastuuta toisten ihmisen tekemisistä. Silloin olet lähtenyt henkisen kasvun tielle, joka voi vielä viedä sinut mitä ihmeellisinmpiin paikkoihin.

Kiitos, että luit kirjoitelmani Onko henkinen kasvu tarpeellista vai pelkkää huuhaata. Jos haluat voit käydä lukemassa aikaisemman kirjoitukseni kun ymmärrät herkkyytesi voi menneisyytesi muuttua, täältä.