Pahoitatko mielesi toisten sanomisista, ei pitäsi.

Posted on 8 heinäkuun, 2020Kommentit pois päältä artikkelissa Pahoitatko mielesi toisten sanomisista, ei pitäsi.

Oletko sinäkin henkilö, joka pahoittaa mielensä, kun toinen ihminen sanoo pahasti. Jäätkö päiväkausiksi miettimään ja murehtimaan toisen sanomisia ja paha mieli nostaa päätänsä, joka kerta, kun mietit asiaa.

Tiedäthän, että tämä on turhaa ja vie sinulta energiaa, jota voisit käyttää mukavampiin asioihin. Tiedäthän myös, ettei sinun tarvitse ottaa vastuuta toisten ihmisten sanoista ja tekemisistä.

Pahoitatko mielesi toisten sanomisista, ei pitäsi.

Olet varmaan kokenut tilanteen, jossa itseäsi on kohdeltu huonosti tai sinulle on sanottu pahasti esimerkiksi asiakaspalvelussa tai ihan vaan arkisen keskustelun lomassa. Henkilö, jonka kanssa olet vuorovaikutuksessa sanoo jotain sinua loukkaavaa ja aiheuttaa sinulle pahan mielen pitkäksi aikaa. Saatat jopa syyttää itseäsi siitä, että toinen on ollut kohtaasi töykeä.

Herkkyytesi aiheuttaa sen, ettet osaa tai pysty päästämään tästä tunteesta irti, niinkuin useimmat tekisivät. Itse asiassa suurin osa ihmisistä ei edes jää pitkään miettimään käytyjä keskusteluita, eivätkä he analysoi niitä loputtomiin, se on meidän herkkien ihan oma taipumus.

Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miksi kerta toisensa jälkeen käy niin, että jäät murehtimaan jo tapahtunutta tilannetta ja käyt asiat läpi kerta toisensa jälkeen? Oletko koskaan miettinyt, ettei syy toisten ihmisten käyttäytymiseen olekaan sinussa, vaan jokainen on vastuussa omasta käyttäytymisestään?

Herkkyys aiheuttaa meissä reaktioita, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme huonoiksi

Olemme usein lapsuudessamme ja ehkä myöhemminkin kokeneet sen, että meitä käsketään olemaan vähemmän herkkiä ja enemmän reippaita, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Olet varmasti herkkänä kokenut häpeää siitä, että olet suuressa tunnekuohussa alkanut itkemään ja saanut sen takia negatiivistä huomiota.

Herkät ihmiset ovat useimmiten erittäin empaattisia, kilttejä ja haluavat toisille hyvää. Pienestä pitäen olemme olleet kohteliaita ja emme halua tieten tahtoen loukata toisia. Tämän vuoksi meidän on niin vaikeaa ymmärtää tilanteita, joissa itse joudumme sanallisen hyökkäyksen kohteeksi ja kokemustemme pohjalla saatamme tuntea, että olemme syypäitä toisen sanomisiin. Olemmehan aina olleet liian paljon sitä ja liian vähän tuota.

Jokainen ihminen on vastuussa omasta käyttäytymisestään

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut siitä, ettei sinun asiasi ole ottaaa vastuuta toisten ihmisten käyttäytymisestä ja sanomisista. Jokainen ihminen on ensisijaisesti vastuussa näistä ihan itse. Et voi ottaa vastuuta siitä, miten joku toinen reagoi sinun sanomisiisi, koska se on aina sen toisen ihmisen vastuu. Jos itse käyttäydyt kohteliaasti ja kuitenkin saat vastaan negatiivisuutta tai jopa ilkeyttä ei syy ole koskaan sinussa.

Kun oivallat tämän asian ja todella sisäistät sen on sinun tulevaisuudessa helpompi olla pahoittamatta mieltäsi siitä, että joku sanoo tai tekee jotain ilkeää. Sinun ei tietenkään tarvitse hyväksyä tällaista käytöstä, muttei sinun tarvitse tätä jäädä märehtimäänkään.

Tilanteissa, joissa kohtaat negatiivisyyttä, vaikka itse käyttäydyt kohteliaasti voit kokeilla tätä ajatusmallia:

Olen vastuussa ainoastaan siitä, mitä itse sanon ja miten käyttäydyn toista kohtaan. En voi ottaa vastuuta siitä, miten toinen ihminen reagoi, sanoo tai käyttäytyy, se on hänen vastuullaan

Sinun ei tarvitse kovettaa itseäsi, jotta et pahoittaisi mieltäsi

Itsensä kovettaminen ja tunteidensa piilottaminen on mahdollista ja myös hyvin tavallista, meidän herkkien keskuudessa. Lopputuloksena me kadotamme palan itsestämme ja alamme ajan saatossa voida huonosti.

Herkkänä voit toki opetella asettamaan rajoja joiden avulla sinulla on helpompi pitää puolesi ja sekin on aivan ok. Itse näkisin kuitenkin tärkeimpänä sen, että opettelet näkemään oman ja muiden vastuun kaikenlaisessa vuorovaikutuksessa ja että osaat erotella omat ja toisten tunteet ja tuntemukset.

Joskus aikaisemmin luin monia kirjoja ja kirjoituksia siitä, kuinka liian kiltti ihminen väsyy ja uupuu helposti ja neuvona oli useimmiten; koveta itsesi, älä ole liian kiltti. Tämä (kään) asia ei ole minulle koskaan oikein avautunut. Miksi ihminen ei saisi olla kiltti. Onko väärin ettei suostu sisäistämään vähemmän kilttiä käyttäytymistä tai että haluaa pysyä pehmeänä, jotta voi aidosti hyvin.

Mielestäni jokainen ihminen on pohjimmiltaan kiltti, mutta yhteiskunnnan kovat arvot saavat aikaiseksi sen, ettei tätä piirrettä pidetä siinä arvossa, jonka sen kuuluisi saada. Me herkät sen sijaan olemme usein kilttejä läpi elämän, jos emme anna vallitsevan ilmapiirin tätä ominaisuutta meissä hävittää. Kiltteys ei mielestäni tarkoita sitä, että on toisten vietävissä tai ettei osaa pitää puoliaan, vaan se on ominaispiirre, jonka takia haluamme aina toisille hyvää. Toisille hyvän tahtominen ei kuitenkaan saisi tapahtua oman jaksamisen hinnalla, olethan kiltti myös itsellesi.

Ajattele, jos maailma olisikin paikka, jossa pidettäisiin toisista huolta, käyttäydyttäisiin kunnioittavasti toisiamme kohtaan ja arvostettaisiin pehmeitä arvoja. Ajattele, jos jokainen ihminen sisästäisi sen, että he ovat vastuussa siitä, miten kohtelevat toisia, että kaikki lähtee siitä, miten puhuu ja käyttäytyy toisia kohtaan. Utopiaako?

Kiitos, että luit kirjoitukseni, Pahoitatko mielesi toisten sanomisista, ei pitäisi. Jos haluat, voit käydä lukemassa aikaisemman kirjoitukseni, Oletko kyllästynyt maailmaan, jossa herkkyys nähdään heikkoutena, täältä.